tiistai 13. joulukuuta 2011

Oma taidekäsitykseni


Suhteeni taiteeseen on selkeästi muuttunut ajan myötä. Olen oppinut nauttimaan erilaisesta ja monipuolisemmasta taiteesta sekä taiteen tekijöiden kunnioitus ja arvostaminen on kasvanut. Lisäksi taiteen historia on alkanut kiinnostaa enemmän. Olen ollut siinä onnellisessa asemassa, että sekä alakoulussa kuin yläkoulussa ja lukiossa minua ovat opettaneet innostavat ja kuvataiteelle eläneet opettajat. Yläkoulussa ja lukiossa kävimme taidematkoilla Helsingissä sekä Tallinnassa saakka tutkimassa vanhaa arkkitehtuuria. Nykyään käyn aivan liian harvoin gallerioissa ja näyttelyissä. Olen aina nauttinut kuvataiteen tekemisestä, mutta en ole koskaan kokenut olevani siinä kovinkaan hyvä. Esimerkiksi ihmisten piirtäminen on mielestäni erittäin haastavaa. Aiemmin mielsin ”oikeaksi” taiteeksi lähinnä esittävän maalaustaiteen ja veistokset. Nyttemmin olen alkanut pitää myös erilaisista installaatioista ja valokuva-taiteesta. Taiteessa on mielestäni mielenkiintoisinta töissä piilevät sanomat ja merkitykset. 

Taide- sanan merkitys on hyvin laaja ja moninainen. Taiteen olennaisin tehtävä on herättää katsojassa tunteita. Oma rajani taiteen hyväksymisessä menee siinä, jos teos aiheuttaa liiaksi inhoa. Esimerkiksi kiduttaminen tai kehon eritteet eivät sovellu käytettäväksi taiteessa. Puhuimme luonnolla Teemu Mäen teoksesta Sex And Death montaasissa My Way, a Work in Progress, jossa taiteilija muun muassa tappaa kissan ja masturboi sen kuolleen ruumiin päälle (lainattu Mäen kotisivuilta):

Erityisen paljon teoksessani on ihmisiä suututtanut kissantappoon liittämäni seksi. Tapettuani kissan, masturboin ja suihkutin sperman kissan irtilyödyn pään päälle. Kohtauksen oli tarkoitus näyttää samalta kuin niin kutsuttu "money shot" pornoelokuvissa.
Videoteoksessani oli muitakin vastaavia kohtia, mutta niissä väkivallan ja spermalla "todistamisen" kohteena olin minä itse tai raha. Löin päätäni seinään, poltin kättäni tulessa, viiltelin käsivarsiani ja suoritin siemensyöksyt haavoihini. Viilsin myös sormieni päät auki, tahrasin niillä sadan markan setelin ja tämän jälkeen siemensyöksyin sille, minkä jälkeen poltin setelin ja lopuksi vielä Suomen lipun”

Halusin ymmärtää enemmän Mäen lähtökohtia työlle. Hän on esseessään (julkaistu esseekokoelmassa Näkyvä pimeys – esseitä taiteesta, filosofiasta ja politiikasta Like/Kuva, 2005) selittänyt työtään muun muassa seuraavilla lähtökohdilla:

Halusin nostaa esiin kysymyksen väkivallan katsomisen mielihyvästä ja toivoin, että tämä selittämätön väkivalta näyttäytyisi teoksessa niin totena, juuri selitysten ja tarkoitusten puutteen vuoksi, että se saisi myös teoksessa olevat muut väkivallan muodot tuntumaan väkivallalta, ei vain jonkin dynaamisen ja symbolisen representaatiolta”

Vaikka taiteilija on työllään hakenut ihmisten voimakkaita reaktioita ja keskustelua esimerkiksi väkivallasta, niin mielestäni edellä mainitussa teoksessa reaktiokrtoimet on ylitetty ja pahasti. Työn funktiota ei voi järkellä ymmärtää ja inho on sanoin kuvaamattoman voimakasta. Pahinta kaikista on, että Mäki häpäisi viattoman kissan ruumiin.


Taiteen tehtävänä on muun muassa viihdyttää ihmisiä, ottaa kantaa yhteiskunnan epäkohtiin, kuvastaa aikaa ja ajalle ominaisia ilmiöitä sekä todellisuutta. Taide voi myös toimia itsetutkistelun välineenä ja sillä onkin usein terapeuttista merkitystä. Taide on myös tapa tarkastella ympäristöä ja sen rakennetta sekä muotoja. Mielestäni taiteen merkitys ihmisille on suuri vaikkakin se on usein tiedostamatonta; teemme jokapäiväisestä elämästämme kauniimpaa esimerkiksi sisustamalla kotia erilaisilla kuvilla. Myös elokuvat ja teatteriesitykset, joista suuresti nautimme, ovat taidetta.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti